L uultavasti monilla kaupallisilla radioasemilla lähtevän signaalin kompressoinnin määrä päätetään talousnumeroiden perusteella, tippaakaan välittämättä äänenlaadusta. Tosiasia kun on se, että mitä kovempi signaali saadaan ulos, sen heikommassa kentässä se vielä voi kuulua, ja sitä useampi kuulija voi lähetystä potentiaalisesti kuunnella. Tämä on johtanut siihen, että radioiden suhteen olemme korkelaatuisesta äänentoistosta ehkä kauempana kuin koskaan tähän mennessä. Toki eri radioasemilla on eroja kompressoinnin määrässä, mutta kuten sanottu, äänenlaatu vaihtelee karmeasta välttävään.

L iikkuvan kuvan laadun suhteen on koettu iso harppaus ylöspäin kun SD-kuva on pikkuhiljaa vaihtumassa Full HD -kuvaan. Radioasemilla ei ole ainakaan näköpiirissä mitään vastaavaa kehitystä.

N ykyaikaisessa suomalaisessa rocksoundissa ei juuri kuule reverbiä käytettävän, ainakaan lauluraidoissa, pikemminkin sitä vältellään kuin ruttoa. Asia on aivan ok, kun se sopii biisin luonteeseen. Ilmiö on kuitenkin levinnyt myös laajalti poppiin ja iskelmämusiikkiin. Olisiko yksi syy se, että pelätään leimautumista “humppa-artistiksi”, koska kaiun käyttö mielletään nykyään helposti vain iskelmään kuuluvaksi. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että monet biisit kärsivät turhankin kuivasta kaikumaailmasta. Biisit joiden lauluraita kuulostaisi ilmiselvästi paremmalta hillityllä, sopivalla kaiulla varustettuna, jätetään kuivaksi, koska halutaan tavoitella läheistä, kuivaa soundia, jota voisi kutsua myös vaatekomerosoundiksi.

V uosikymmenten kuluessa niinsanottu hyvä yleissoundi tarkoittanut erilaisia asioita. Kuuntele esimerkiksi rumpusoundien eroa Dire Straitsin ensimmäiseltä levyltä ja vertaa sitä heidän viimeiseksi jääneeseen studiolevyyn tai uusimpiin Mark Knopflerin tuotoksiin. Nämä kaikki levyt on tehty huippuammattilaisten toimesta, mutta niiden soundi on hyvin erilainen johtuen erilaisista soundi-ihanteista eri aikoina.

S uomalaisessa kevyessä musiikissa tapahtuu yhä enemmän tervettä eri tyylilajien sekoittumista. Iskelmän, popin ja rockmusiikin raja-aidat ovat suurelta osin hävinneet, johtuneeko siitä, että vanhakin sukupolvi on jo ns. rock-sukupolvea. Joka tapauksessa eri genrejen sekoittuminen tekee musiikista mielenkiintoista ja ainakin siinä mielessä ilmiö on positiivinen. Kuitenkin toivoisin, että kaikulaitteet, reverbit löytäisivät tiensä miksauksiin nykyistä useammissa tapauksissa, joskus kun tuntuu siltä, että biisille tehdään miltei väkivaltaa jättämällä laulusoundi liian kuivaksi. Koska soundiasiat ovat omalla tavallaan muotiasioita ja muoti vaihtelee, luulen että myös tässä tulee tapahtumaan muutosta tulevaisuudessa.

M itä ominaisuuksia siinä sitten odottaisin olevan? Haluaisin, että Soundtrack Pro ja Waveburner -ohjelmien ominaisuudet löytyisivät tulevasta Logic Pro X softasta. Odottaisin näkeväni yhden “kaikki yhdessä” ohjelmiston, jolla tapahtuisi kätevästi säveltäminen, miksaaminen, elokuvaäänen käsittely ja myös cd-masterointi. Haluaisin nähdä vakaan ohjelman, jolla voisi keskittyä työntekoon täysillä voiden luottaa siihen että ohjelmisto toimii juuri kuin toivot sen toimivan. Esimerkiksi Waveburnerin epäluotettavuusongelmat saisivat mielellään olla jo historiaa.

J a se hintapuoli. Jos Mitään voisi ennakoida Final Cut Pro X softan hinnoittelusta, niin tuskin Logic Pro X juuri enempää voi maksaa, eli hinta lienee noin 300 dollaria. Kilpailijat olisivat siinä vaiheessa melko tukalassa asemassa.

K uinka hyvin limitointi sitten toimii käytännössä? Tein pikaisen vertailun erään kilpailijan kanssa.  Kun ajaa signaalia  todella kovaa limitteriin alkaa sivuvaikutukset tietysti kuulua. Jos asiaa kuvailee mahdollisimman lyhyesti, Brainworx bx_XL kuulostaa äärirajoillaan siistiltä mutta hiukan tukkoiselta. Signaali kestää kuitenkin lyttäystä kiitettävän hyvin ennenkuin sivuvaikutukset kasvavat häiritsevän suuriksi.

S uurin hyöty plugia käytettäessä mielestäni on sen laajat, erilaiset säädöt signaaliin vielä limitointivaiheessa. Väite, että tervettä ääntä saisi huomattavasti enemmän laitteesta ulos kuin kilpailijoista, ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Yhtäpaljon siitä kyllä saa, mutta mitään huomattavaa etua siinä suhteessa ei ole havaittavavissa. Kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin aivan laadukkaalta plugilta.

Plussat

Signaalin säätömahdollisuudet ovat hyvät ollakseen limitteri

Miinukset

Käyttöliittymä on omaan makuuni hiukan tumman ja pimeän oloinen