Miten masteroidaan?

[dropcap2]K[/dropcap2]un puhutaan musiikin tai muun audiomateriaalin masteroinnista, sillä tarkoitetaan viimeistä vaihetta ennen äänitteen monistamista, jolloin on vielä mahdollisuus vaikuttaa  äänitteen soundiin. Masteroinnissa kappaleiden alut ja loput siistitään ja kappaleet laitetaan lopulliseen järjestykseen. Masterointiin kuuluu myös lopullisen soundin luominen äänitteelle. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi ekvalisointi, kompressointi ja limitointi sekä mahdollisesti stereokuvan säädöt. Myös kappaleiden keskinäinen ja absoluuttinen voimakkuus säädetään masteroinnissa. Kappaleisiin lisätään dither-signaali viimeisenä ääneen vaikuttavana prosessointitoimenpiteenä.

[dropcap2]J[/dropcap2]oskus musiikista saatetaan joutua poistamaan kohinaa, rasauksia tai muita häiriöääniä, jotka eivät kuulu musiikkiin. Tällaista ei kuitenkaan yleensä jouduta tekemään, jos kappale on äänitetty nykyaikaisessa studiossa. Häiriöäänten poistaminen kuuluu paremminkin miksausvaiheeseen, jossa se on huomattavan paljon helpompaa. Vanhan äänitteen restaurointi on taas hiukan eri asia, jonka voi laajasti ottaen katsoa kuuluvan masterointiin.

[dropcap2]M[/dropcap2]asterointi ei ole miksaamista, eikä siinä enää voi puuttua raitojen keskinäisiin balansseihin, ellei sitten ole kysymyksessä moniraitamasterointi (separated mastering, mastering in stems), joka on jossain määrin eri asia.

[dropcap2]M[/dropcap2]asteroinnissa äänite PQ-koodataan, kappaleille laitetaan kullekin ISRC-koodi ja lopputuotteena on ns. Red Book -standardin mukainen masteri, jonka on kelvollinen masteriksi cd-monistamolle.

[dropcap2]M[/dropcap2]asterointia tehdään nykypäivänä sekä täysin digitaalisesti että analogilaitteita apuna käyttäen. Kompressointi, limitointi ja ekvalisointi voidaan tehdä joko analogisesti tai digitaalisesti. Koko prosessi on mahdollista tehdä tietoneella ilman mitään ulkoisia äänenmuokkaimia. Se, kumpi tapa on parempi, riippuu siitä keneltä kysytään, ja  myös muokattavasta äänimateriaalista. Jos puhutaan ainoastaan prosessoinnin laadukkuudesta, analogilaitteet näyttävät toistaiseksi vielä säilyttävän kilpailukykynsä.

Analoginen masterointi

[dropcap2]T[/dropcap2]osiasia, joka jonkin verran näyttää unohtuneen masteroijilta ja heidän asiakkailtaan ”analogilaitehuuman” keskellä on se, että äänen AD- ja DA-muunnos, joka joudutaan analogisessa masteroinnissa tekemään, AINA huonontaa äänen tarkkuutta, olivatpa AD ja DA -muuntimet kuinka kalliita ja hyviä tahansa. Ainut asia joka puhuu analogilaitteiden käytön puolesta äänimateriaalin masteroinnissa, on prosessoinnin laadukkuus, joka tavallaan korvaa sitä, että uusi DA- ja AD-muunnos on pakko tehdä. Suurin hyöty analogisesta masteroinnista saataisiin kuitenkin analogisessa muodossa olevalla lähdemateriaalilla, jolloin ensimmäinen AD-muunnos syntyisi vasta masteroinnin yhteydessä. Huomioitava seikka on myös se, että vaikka prosessointia tehtäisiinkin laadukkailla analogilaitteilla, ääntä joudutaan kuitenkin yleensä tavalla tai toisella muokkaamaan myös digitaalisesti, eli digitaaliselta prosessoinnilta on vaikea välttyä.

Digitaalinen masterointi

[dropcap2]D[/dropcap2]igitaalisen masteroinnin etuja on, että äänen muuntamista digitaalisesta analogiseksi ja päinvastoin ei tarvitse enää tehdä. Myös masterointisession palautettavuus jälkeenpäin on täydellinen, jos asiakas jostain syystä siihen haluaa palata. Takavuosina masteroitavien äänitiedostojen bittisyvyys saattoi olla vain 16 bittiä, eli sama kuin lopputuotteella, CD-levyllä. Nykyään käytettävä äänitiedoston bittisyvyys masterointivaiheessa on yleensä 24, mikä tarkoittaa huikeasti tarkempaa ääntä. Masterointiohjelmien kyky hoitaa äänen prosessointi laadukkaasti on myös parantumassa jatkuvasti.

Masteroinnin kivijalka

[dropcap2]T[/dropcap2]ärkeimmät masteroijan työkalut ovat hänen korvansa ja lähes yhtä tärkeitä ovat luotettavat kaiuttimet sekä kuunteluympäristö, joka on masteroijalle riittävän tuttu.  Oli prosessointi sitten analogista tai digitaalista, niin äänelliset päätökset tekee masteroija omien havaintojensa perusteella. Siksi jokainen lenkki, joka on muodostamassa kuuntelukokemusta, on tärkeä. Masteroijan havaintojen apuna voivat olla myös taso- ja vaihemittarit, spektrianalysaattorit, sekä mahdollisesti muut äänen analysoinnissa auttavat ohjelmalliset apuvälineet.

[button size=”large” align=”left” link=”http://masterointi.fi/ohjeita-ennen-masterointia/laheta-aanitteesi-masterointiin/” bgColor=”#a2b828″ textColor=”rgb(255, 255, 255)” hoverBgColor=”#5b8f00″]Lähetä äänitteesi täältä[/button]